Tämähän meni,,,

vähän näin että bloggauksesta on taas tovi aikaa. Kaikenlaista on tapahtunut vaikkei se siltä aina arjessa tunnukkaan, jokainen päivä on uusi eilinen sanotaan. Lumet tulivat maahan ja se tuo valoa, siksi muutin blogin aiemman nimen 'Lumikuningattareksi', englannin kielinen blogi ei hyväksynyt ääkkösiä niin tähti aiheet saivat jäädä.

Nyt on tummansininen kausi, kaikki mikä on tummansineä, tänne vaan, kyllä minä niistä teen jotain! Pöllölapaset, siililapaset (tosin ruskeat) olisivat listalla tulossa. Tumman sinisestä piittäisi hupullinen viittakin tehdä, sukkia on syntynyt monen kirjavia ja lapaset, nekin kirjavat. Miehelle väsäsin päivässä 2-kertaisesta hahtuvaisesta lapaset, tulihan niistä hieman kiireellä tehdyt ja puikko koko oli ehkä liian suuri tai langa liian ohutta. Huovuttelin niitä ja koristella vielä pitäisi, ihan kivat silti tuli vaikka paksummat voisivat ollakin.

Tv-sarjoja on tullut katseltua, niiden lomassa kudottua noita mainitsemiani. Viimeisin vaikutus oli 'punaisen langan' haastattelema toimittaja/kirjailija Mikko-Pekka Heikkinen tai hänen kirjansa esittely ja sen pohjalta tehty haastattelu. Pohjoinen julistaa Helsingille sodan ja kalsarit on räppiä. Itse olen Lapista ja 'joku sisin toimintamalli' on sieltä, ulosanti taas jotain geeneissä perittyä supliikkia savolaisuutta mikä on ristiriidassa pohjoisen vaitonaisuuden kanssa. Puhuvat ihmiset sielläkin vaan ovat etenkin outojen kohdalla varovaisempia, uteliaita silti, 'Lapin luonto lyö outoa turpaan' :D. Meinasinpa että tuon kirjan voisi lukaista ja veikkaan että asiasta tietäville aukeaa ihan eri malliin kuin semmoisille jotka eivät pohjoinen-etelä vastakkain asettelua sen paremmin tunne. Sellaiselle joka on asunut sekä että paikoissa kirja aukenee varmasti ihan eri tavoin kuin samassa paikassa koko ikänsä asuneelle, arvelisin ainakin.

Artesaani koulussa, jonka aloitin syksyllä, menee ihan kivasti, opintojen keskellä tapahtunut muutto sotki pahasti kuvioita niin kotistressin kuin kurssien osalta. Olenkin nyt ottanut vähän kevyemmin ja tiedossa oisi ennen Joulua maton hakkaamista kasaan, parin työn palautusta ja siinäpä ne.

Tampereella tuli pyörähdettyä ensin koulun käsityömessu reissun mukana, sieltä irtosi lankaa mukaan ja se kun ei riittänyt, käväistiin vapaa ajan reissulla Lankamaailmassa ostelemassa lisää lankaa. Sekään ei vielä riittänyt ja olenkin kyhäillyt listaa mitä kaikkea postimyynnistä voisi tilata, ihastuin valtavasti Jade merkkiseen lankaan, lähinnä tietyn tumman ruskean sävyyn, missä vaaleaa seassa, näyttää jollain tavalla vanhan aikaiselta. Novitan tumman sinistäkin pitäisi haalia vielä lisää, ärsyttää kun Novitan lankavärit vaihtuu kerran vuodessa, saa koluta lempilankaa sitten mistäkin varastomyymälästä jos sitä enää meinaa saada. Paljettilangasta meinasin myssyn tehdä, vaan ne paljetit ei ihan joka sävyssä kauniit ole, pidän siitä kun ne kimaltelee hukkuen langan sekaan, näyttäen lumikiteiltä pimeässä valossa. :) Tällainen postaus tällä kertaa :)

Valmista tulee, huivia, myssyä, lapasta

hetkeen en ole blogannut mutta voinen sentään suht hyvällä omallatunnolla väittää että olen senkin ajan käyttänyt käsitöiden tekoon. Kuten miesystävä totesi 'joko ne tumput on valmiit?!' ei nyt ihan huutaen mutta sentään hämmästelevällä äänellä. Toivon siis että viittasi siihen kuinka äärimmäisen spiidi kutoja olen, siis nykyään. Joskus poin huonoa itsetuntoakin siitä kun toiset ne vaan kutoi reippaasti ja vauhdilla, itse menen vieläkin sellaisella hissun kissun tahdilla. Olen kutonut nyt sellaista kolmiohuivia, omasta päästä ohje ja kaikkea ;) Kapoiset on puikot, semmoiset 3mm mutta silti tulee pehmeästä langasta aika kivan löyhää jälkeä :) joten luulenpa että hissun kissun tahti vaikuttanee sekin käsialaan. Tätä huivia olen tehnyt todella hitaasti, väliin olen ihan kyllästynytkin siihen, loppusuora jo häämöttää ja leikkelin hapsujakin valmiiksi ettei lanka lopu ratkaisevalla hetkellä kesken.

Kesällä aloitin tekemään lapselle lapasia talven varalle, olin unohtanut ne kokonaan pussin pohjalle. Löysin ne sattumoisin kun olen nyt käynyt läpi lankavarastojani, lapaset ovat päättämistä vailla.  Niihin pitäisi vielä sen lisäksi ommella napit simmuiksi ja nenäksi, sitten viikset ja tadaa hiiroslapaset ^^ Ihan omasta päästä nämäkin, muutama muukin työ odottaa vain päättelyä ja sitten voisinkin ottaa kuvan niistä. Tässä siis lapaset vielä nappeja ja lankojen päättelyä vailla. Tarkemmat lankatiedot laitan myöhemmin :)

 

Tässä kaiken muun ohessa olen miehelle tehnyt myssyä, sattuneesta syystä kun eri osoitteissa vielä asutaan olen joutunut tekemään työtä ns. pätkissä. Tosi vaikea mittailla työtä ja pään kokoa ulkomuistin mukaan joten suosiolla hyökin aina kimppuun myssyn ja puikkojen ja mittanauhan kanssa kun kohde on hyökkäys etäisyyden päässä ;) Kuulostan ihan panssarivaunulta, en ole taas katsonut mitään jännittäviä sarjoja enkä lukenut sarjakuvia, kirjoja, en, en ;) *angel face* Joka tapauksessa loppu tuloksena vitsailinkin että myssy on sanan mukaisesti rakkaudella tehty, en tosin tiedä onko rakkaus kohdentunut aina mieheen vai ajatukseen siitä että saan vihdoin taas jatkaa työtä! Mies ei sitten suostunut kuvaan, kamerakammoinen kun on, olohuoneen lukulamppu sai toimittaa hetken miehen pään virkaa ;) Myssy siis olkaa hyvä!

Tässä siis myssy nököttää lampun nokassa, vihreät osuudet on kaksinkertaisesta langasta ja musta yksinkertaista mutta paksuhkoa sekoitelankaa. Vihreän langan olen ostanut vuosia sitten jolloin olin tekemässä kaulahuivia, no ehkä se nyt päätyi parempaan käyttöön kuin minun 'ikuinen huivintekele' ;) Tyylikin on muuttunut, en osais enää sellaista huivia pitääkään.

Tässä toinen kuva, blogger heitti näemmä kuvan taas eri suuntaan mutta kyllä tästäkin aika selvän kuvan saa millainen myssy on. Ohje on perus rastamyssyn ohje, eli voi silmukoita, kerroksia lisäämällä kasvattaa myssyn suuruutta ja pituutta, samoin kaventamalla sitten pienentää. Kokeilin omaankin päähän ja ihan mukava tästä tuli vaikka hieman itseä epäilytti mutta niinhän se aina, koskaan ei voi tietää mitä töistä tulee. :)

Neuleisiin on tullut viime aikoina upotettua useampikin minuutti Haven sarjaa, ihan kiva sarja eli siis sellaista amerikkalais menoa mutta on siinä silti jotain mihin tarttuu. Outoa kyllä esim. satunnainen tuulen vire mikä taustalla kuuluu, on mukavaa. Liekö se kun olen entinen rannikko asukki niin kaikki mereen viittava saa aina minut ihan täpinöihin :) Doctor whota ollaan miehen kanssa yhdessä katsottu ja Iron sky:n etukäteis näytökseen pitäisi lippujen olla tuloillaan. Paikallisessa yhdistyksessä päädyin sihteeriksi sihteerin paikalle, hallitukseen siis joten siinäpä ne sci-fi rintaman panostukset :)
Suunnittelen edelleen tardis sukkia vaan poika kerkesi tilaamaan tails hahmon ja mies JYP väreissä eli punainen, valkea ja musta villasukat. Minun tardis sukkaset ja rose kämmekkäät saavat siis hetken vielä odottaa :) Käsitöiden ja muun elämän vastapainoksi tilailin myös amazonista kirjoja, paketin pitäisi kohta tulla, löysin kirjoja etsiessä mielenkiintoisen sivun historiallisista novelleista romantisoitua historiaa :) .

http://www.historicalnovels.info/Renaissance.html#TudElizMyst

Tv-sarjojen neuleita ja sukkatehtailua.

Muistinpas tämänkin aiheen katsoessani Fringe sarjan erästä jaksoa missä eräs 'uhreista' harrasti käsitöitä ja muistinmenetyksen seurauksena ei enää muistanut miten neuleita tehtiin, sen lisäksi ei myöskään tunnistanut omaa miestään eikä lastaan. Käsitöiden kannalta nämä kaksi viimeistä ovat kuitenkin sivuseikkoja ;) Melkein mutta vain melkein tuli fiilis että tekisikö sellaisen kaulahuivin kuin mitä roolihahmolla oli kaulassaan? Mutta ei, ei mulle sitten tullut semmoista kutinaa, ainakaan vielä että alkaisin tekemään. Varmaan johtuu siitä että eivät olleet ihan niin erityisiä töitä, vaikka kaulahuivi olikin ihan hauska. Tavallaan renkaita virkattu hieman pitsikuviolla, sitten ne yhdistetty ja kaiken ympärille virkattu pari kerrosta reunusta. Yksinkertaista mutta näyttävää, paitsi että lanka oli jotain oudon ruskeaa ja jotenkin ehkä siksi ei niin säväyttävää.

Lisää aihetta eli aivan varmasti kokeilen tehdä nämä kämmekkäät, ne on ihanat käytännölliset ja mulle tulee heti se fiilis kun ne oli siellä rannalla ja 'snif, ne sit ja sitten se,,,sniiks' eli pitäisikö mun tehdä oheen vielä nenäliinakin äkillisiä tunteen purkaus kohtauksia varten? <:) Toisaalta voi sitä varmaan nenänsä pyyhkästä tuohon kämmekkääseen tai sitten ei ;D

Olen jonkin verran lueskellut maailmalla liikkuvista trendeistä missä fänit haluaa tehdä kaiken mitä sarjojen hahmoilla on, sen sarjan ja hahmon vuoksi melkein. Johtunee hahmolle tehdystä asusta tjn. esim. doctor who:lla on sellainen ääripitkä kaulaliina, mikä on aika hauska mutta työläs, eikä kovin käytännöllinenkään.
Toisinaan olen ajatellut että josko sitä tekis semmoisen muunnellun version mutta silti ison, samoilla väreillä?
Sitten toinen mitä varmaan kokeilenkin on Doctor Who Tardis socks ^^

Muista arkisemmista ja juhlallisemmistakin käsityö duunauksista olen saanut sen verran aikaiseksi että kuvattavaa on kertynyt. Pojan paita on edelleen kasaamis vaiheessa mutta edistyy silti hiljalleen. Siinä välissä kun olen kyllästynyt 'parsimiseen' olen tehnyt vauvan sukat ja lapaset, yhdet isomman lapsen sukat ja nyt ois vuoden ikäisen sukat tulossa.  Novitan sivuilla on tosi kivat lapsen perusvillasukan ohjeet, missä on valmiiksi laskettu silmukkamäärät eri kokoiseen jalkaan. Joutuuhan sitä silti langan mukaan laskeen ja mittaileen mutta helpottaa kuitenkin jos jalkaa mihin sukkaa tekee ei ole siinä vieressä mitattavaksi. Mielestäni aika hyvällä tahdilla olen saanut tehtyä ja samalla kuluttanut lankavarastojani vähemmäksi. Kohta sitä varmaan sitten taas tulee ostettua lisää lankaa mutta sitä ennen ainakin pitää ostaan lampaan villasta aitoota sukkalankaa ja ruveta niitä tosissaan tehtaileen. Olen miettinyt sukkien ja lapasten myymistä markkinoilla ymv. paikoissa mutta varmaan pitäis laskea mahd. pöytä ja myyntivuokrat siihen että ei ihan hävikille jäisi.  Tuosta ei varmaan nyt mitään suuria voittoja saakaan, lähinnä pientä taskurahaa, mun oma viikkoraha. ;) Onpahan jotain tekemistä ja ei sitä tiedä mihin tuollainen pienimuotoinenkin yrittäjyys voi vielä viedä, onhan se kuitenkin alku ja tavoitteellista toimintaa. Sellaista olen aina halunnutkin tehdä :)

Ihanaa!

Voiton puolella, sain eilen valmiiksi pojalle tekeillä olevan villpaidan takakappaleen! Nyt vähän tietenkin jännittää nuo mitat että miten ne menee? Olin kyllä vähän päästä tekemisissä mittanauhan kanssa ja mietin samalla että jos ohjeen määrä 450g menisi koon 145 puseroon niin jos mulla heittää pari senttiä liikaa niin sehän on toisaalta hyvä vaan. Haluaisinkin tuohon hieman kasvunvaraa ja toisekseen tuota ei voi välttää, mulle käy aina niin, juurikin aiemmassa postauksessa mainitsemani 'liian löysä käsiala' vuoksi. Uskon kuitenkin että kyllä tuosta vielä hyvä tulee, laitan sitten enemmän kuvia kun kappaleita on enemmän. :)

Tuossa mittanauhan kanssa heiluessani tuli mieleeni taas että kyllä tämä kutominen ja käsityö yleensäkin, erilaisten kaavojen tulkinta, laskeminen (mittojen, lankamäärät jne.) ym. on kyllä aika lailla matemaattisia taitoja ja kielipäätäkin vaativaa hommaa. Versus siis tää yleinen yleistys ettei naiset ymmärtäis 'matematiikkaa' jne. ja myös se ajatus että tää ois tosi helppoo ja 'girlie thing', bimbo hommaa. Tästä samasta tuli juteltua ircnetin kanavalla #siscon ja olenkin miettinyt josko siihenkin tapahtumaan työntäisi nenänsä ja ehkä kutimensakin :D Voisin neuloa vaikka tällaisen geek jutun, kuvassa on vauvan ensimmäinen dna-ketju pehmolelu :D Laitan sivun osoitteen myöhemmin :)

Tässä vielä fb-ryhmän osoite jos Siscon kiinnostaa suakin! :) http://www.facebook.com/siscon.fi?sk=info
Nyt uuniin kurkkiin kuin kypsäksi on ihanainen omenahyve paistunut, sitten siihen jäätelöä ja nörtteilemään Fringe sarjan parissa. :) (vaikka enemmän Doctor Who fani olenkin)

On muuten hankala tämä blogger, monta kertaa saa korjata tekstiä että sen saa näkyviin tai että kuva tai jokin muu ei karkaa tai katoa,,,huoh,,:/ Kyllä se varmaan tästä,,,

Kuvakikkailuja

Sain kuin sainkin kamerani ladattua ja sitten etsimään joku valoisa kohta meidän asunnosta, se löytyikin kukkalaudalta, missä ei btw ole kukkia, ne on pöydällä .^^ Kukkalauta on sen verran vino ja seinä jotain haurasta materiaalia että toisinaan jännittää milloin se pettää kissan alta, ne kun pomppii siinä miten sattuu :D
Eilinen Talent osoittautui sittenkin vielä uusinnaksi ja sellaiseksi meni tämä minun projektinikin. Tein perinteiset eli jouduin vaihtamaan puikko koon 7 sijasta numeroa pienempään 6 ja koska olen laiska en jaksanut purkaa työtä vaan aloitin lankakerän toisesta päästä. Myöhemmin on edessä ekan työn purku mutta se meneekin sitten aika joutuisasti samalla kun kutoo eikä tarvitse keriä lankakeräksi vaikka sekin on toisinaan ihan mukavaa puuhaa. (muistan tämän sanomani sitten seuraavan monimetrisen vyyhdin kohdalla! ;D)

Hauskasti työ on yhtä korkea kuin mitä kukkalautanikin on, kerkesin tehdä ensimmäistä versiota n.33cm joten lähellä ollaan.  :) Lähikuvasta huomaa langan möykkyisyyden, mikä näkyy nyt paremmin kun on oikean kokoiset puikot, kudotessakin on erilaisia käsialoja niin kuin kirjoittaessakin. Luulen että se riippuu osin siitäkin kuinka luja puristusvoima sormissa on jne. ja kuinka kireällä lankaa pitää, minulla se on aina ollut juuri sen yhtä numeroa liian löysää mutta sinnikkäästi tahdon aina unohtaa sen seikan, sitten on edessä näitä purku hommia mitkä ei tahdo lisätä tätä villapaidan valmistumista eikä 'tekemisen' iloa. :D 

Voi noita värejä,,,aww,,<3 Tätä lankaa on aivan ihana kutoa visuaalisessa mielessä, tulee mieleen mitä kaikkea muuta tästä voisi tehdä? Ehkä sellaisen virkatun löysän tuubin? :)

Tässä työ vähän kauempaa, lanka ei mene todellakaan keskeltä :D se vaan nyt on sattunut siihen ;) todisteaineistoa kultaköynnöstä kasvaa pöydällä vesiruukussa. :) Jostain syystä se kasvaa paremmin siinä kuin ruukku mullassa. Vihreä lehti tuo edes vähän kontrasti muuten aika ruskea sävyiseen kuvaan.^^

Project continues,,,

Uudella yrityksellä

aloittelen taas neuleblogin kirjoittelua, vuosia olen pidellyt muita blogeja mutta jostain oudosta syystä tämän käsityö aiheisen blogin pito on usein alkanut ja sitten jäänyt. Käsityöt eivät kuitenkaan ole jääneet, olen tehnyt niitä kovastikin ja blogin aloittelu on ollut ajatuksena juuri siksi että saisi pidettyä listaa mitä on tehnyt, mitä on tekemislistalla jne. jonkinlaisena kannustimena myös siis. Lankoja on kerääntynyt aika paljon, ei nyt ehkä valtavasti, ainakaan samaa lajiketta. Liekö rahatilanne vai mikä on usein ajanut siihen että ostan vaan muutaman nyssäkän enkä kerralla paitalankoja jne. sitten niitä nyssäköitä pyörii siellä täällä ja niistä ei aina oikein keksi että mitä tekisi? Ideoita lankajäämiin? On koristeellisempaa ja on tavis sukkalankaa, ohutta ja paksua.

Minulla on myös teemana ja elämäntapa uudistuksena se että en yrittäisi 'ottaa liian isoa palaa kakkua' ja varsinkaan koko kakkua kerralla vaan ihan pieni, tiny, murunen :) Siten en väsy tämän muun arjen pyörityksen keskellä ja työ tulisi myös valmiiksi. Toisaalta kaipaan myös haastetta ja minulle jostain syystä paitojen tekeminen on sitä, työn suuruuteen tai pienuuteen verrattuna on hassua että voin tehdä vaikkapa ponchon mutta paita, hihoinen, taka ja etukappaleineen tuntuu aina jäävän kesken. Nyt sitten otin sekin haasteeksi ja aloitin ihanasta Novitan Noki langasta tekemään villapaitaa pojalleni (10v.), olen yrittänyt kehitellä itselleni vinkkejä miten saan projekteja valmiiksi, kuten tässäkin a) ihana lanka, b) työssä on joku juju tai lanka on kiinnostavaa c) vanha konsti, katson samalla jotain sarjaa tai elokuvaa mutta toimii! ^^

Olenkin tästä menossa katsomaan Talenttia ja kutomaan tuota, kunhan saan kameran taas toimintaa yritän ottaa työvaiheista kuvia, kamerani vaan on aika huono. Olen myös saanut työtilauksia ja nekin inspiroi kun tekee jollekin toiselle (deadline) ja saa hieman vaivanpalkka korvausta, lanka ja työ. :) Blogini ulkoasua tulen vielä muuttelemaan :) Nyt ----->